Onko työnohjaus wörttii?Työnohjauksen vaikuttavuudesta

Teini-ikäisen poikani käytti tässä eräänä päivänä ilmaisua johonkin ehdotukseeni: "ei oo wörttii". Wörtti (englanniksi worth it) viittaa johonkin vaivan arvoiseen. Ilmaisu pitää sisällään ajatuksen siitä, että jonkin pohdinnan alla olevan vaikutus ei ole niin merkittävä, että sitä olisi wörttii eli vaivan arvoista tehdä.

Että jokin olisi wörttii pitäisi olla fiilis, että tällä mitä nyt teen tai valitsen on merkitystä ainakin tässä hetkessä, mutta mielellään myös tulevaisuudessa. Aloinkin tuumailla, onko työnohjaus wörttii vai ei? Mieleeni nousi joukko kysymyksiä, joita kutsun Sinua tarkastelemaan kanssani.

Missä, miten ja mihin työnohjaus vaikuttaa?

Lähestyn työnohjauksen vaikuttavuuden pohtimista kysymysten avulla. Nämä kysymykset saattavat mietityttää myös Sinua, joka pohdit olisiko työnohjaus sopiva kehittämisen väline itsellesi, työyhteisöllesi tai organisaatiollesi.

• Vaikuttaako työnohjaus vain keskustelun hetkessä vai myös sen ulkopuolella?

• Tuoko työnohjaus vain hetken helpotuksen vai voiko sillä olla pidempikestoisia vaikutuksia työelämään?

• Onko vaikutusta vain työelämään vai kenties myös sen ulkopuolelle?

• Jos vain yksi työyhteisön jäsen osallistuu työnohjaukseen, onko sillä merkitystä työyhteisön kokonaisuuden kannalta?

• Mitä vaikutusta on sillä, jos koko tiimi tai työyhteisö osallistuu työnohjaukseen?

• Entä sillä, jos koko organisaatio linjaa, että työnohjaus on kehittämisen keinomme?

• Entä sen vaikutus jos Suomessa yhä useampi organisaatio valitsisi työnohjauksen kehittämisen keinoksi?

• Voiko työnohjauksen vaikutusta ja vaikuttavuutta mitata?

Kriittisten kysymysten merkitys

Ohjatessani ensimmäisiä ryhmätyönohjauksia eräs ohjattava haastoi minua sanoen: "ei tällä, että me täällä puhutaan ole mitään merkitystä!" Pienen häkellyksen jälkeen heitin pallon takaisin ryhmään: "mitäs kaikkea tuosta mitä x sanoi, onko tällä, että me täällä ollaan ja puhutaan mitään merkitystä?" Kriittinen puheenvuoro vei keskustelua eteenpäin, pohtimaan onko merkitystä ja jos, niin mitä, vaikkapa hyvää ohjauksesta voi ryhmälle seurata.

Kritiikki on oppimisen ja kasvamisen alku

Kriittinen kysymys oli minulle myös merkki psykologisen turvallisuuden kokemuksesta tilanteessa. Emme voi kyseenalaistaa, jos emme rohkene olla eri mieltä. Emme rohkene olla eri mieltä ellemme voi luottaa, että sen voi tehdä ilman negatiivisia seuraamuksia. Ilman kritiikkiä ajattelisimme edelleen, että maapallo on lättänä pallonmuotoisuuden sijaan. Kritiikki on oppimisen ja kasvamisen alku. Keskustelu tarvitsee ristiriitoja ja eriäviä näkemyksiä edetäkseen kohti dialogisuutta, monien näkökulmien yhtäaikaista läsnäoloa ja yhdessä oppimista. Siksi myös työnohjauksen vaikuttavuutta on hyvä yhdessä pohtia, kriittisestikin.

Työnohjaus on vaikuttavaa

Jokainen keskustelu on muutos, jonka jälkeen emme enää ole sama kuin olimme ennen sen käymistä. Jo sillä, että työnohjaus tuo helpotuksen juuri siinä hetkessä on merkitystä.

Jos puhumme työnohjauksessa vaikkapa kohtaamisen laadusta, saamme siinä hetkessä oivalluksia ja näkökulmien laajennusta siihen mitä ja miten asiasta ajattelemme. Vaikka mikään ei ehkä muutu heti, alamme kiinnittää asiaan huomiota. Tämä näkökulmien laajentuminen ja huomion kiinnittäminen voi tuottaa muutosta tuleviin kohtaamisiin, muuttaa toimijuuttamme. Muutokset kohtaamisen tavassa ja laadussa puolestaan nostavat työyhteisössä yhteisöllisen hyvän kokemusta ja vaikuttavat yhteisöllisten kohtaamisten laatuun ja edelleen laajemmin työhyvinvoinnin kokemukseen. Muutokset voivat näkyä työyhteisön ulkopuolella esimerkiksi asiakkaille, yhteistyökumppaneille, perheelle ja kenelle tahansa tapaamallemme ihmiselle.

Työnohjauksen vaikutuksen ulottuvuudet

Jos työnohjaus otetaan koko organisaation kehittämisen välineeksi, saattaa muutoksen vaikutukset olla huomattavat. Vaikutukset eivät näy heti ja niiden aikaansaamiseksi vaaditaan investointeja. Kehittäminen on kestävyyslaji, jossa tuloksia on maltettava yhdessä rakentaa, askel askeleelta. Vaikuttavuuden mittaamiseen on menetelmiä, kuten QWL, Qualification of Worklife, jota tarkastelen tarkemmin tulevissa blogiteksteissäni.

Työnohjauksen vaikutukset ulottuvat koetun oppimisen, kehittymisen, työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden kokemuksista aina tuottavuuteen ja talouteen asti. Ja jos mietimme vaikutusta yhä laajemmalle, aina kansantalouteen ja suomalaisen (työ)elämän hyvinvointiin asti.

Vähän tässä asiaa tuumailtuani taitaa olla niin, että työnohjaus on melkoisen wörttii. Mitä sinä oot mieltä?

Katja Tuulari

Asiasanat: työnohjaus, työnohjauksen hyöty, työnohjauksen vaikuttavuus, vaikuttavuus, QWL, vaikuttavuuden mittaaminen, työyhteisön kehittäminen, työnohjauksen päivä 2024

******

Tämä blogiteksti on saanut innoituksensa Suomen työnohjaajat STOry:n v. 2024 valtakunnallisen työnohjauksen päivän virtuaalitilaisuudesta, ja siinä kuullusta Lapin yliopiston apulaisprofessori, tutkija, tietokirjailija Marko Kestin alustuksesta ja sitä seuranneesta Markon ja työnohjaaja, organisaatiokonsultti Risto Puution ja Suomen työnohjaajat STOry:n puheenjohtajaa, psykoterapeutti, työnohjaaja Riitta Malkamäen keskustelusta ja sen aiheuttamasta ajatusten liikkeestä.

Tämän blogin kirjoittajalle työelämän hyvinvointi on sydämen asia.

Haluatko jutella lisää? Ota yhteyttä, täällä olen, Sinua ja työyhteisöäsi varten!